9/2000

Viestinnän Keskusliitto

Lisätehoa edunvalvontaan

Viestintäalan yhteisen keskusliiton - Viestinnän Keskusliiton - virallinen perustaminen on lähellä.

Lokakuussa Aikakauslehtien Liiton, Graafisen Teollisuuden Liiton, Sanomalehtien Liiton ja Suomen Kustannusyhdistysten puheenjohtajien ryhmä ehdotti kaikille mainituille liitoille yhteisen keskusjärjestön perustamista vielä tänä vuonna. Sanomalehtien Liitto hyväksyi omalta osaltaan ehdotuksen syyskokouksessaan marraskuussa.

Viestinnän Keskusliitosta tulee perustajaliittojensa yhteisiä asioita hoitava liittojen liitto. Tämä ei siis merkitse liittojen yhdistämistä, vaan kukin jatkaa oman toimialansa asioiden hoitamista jäsentensä haluamalla tavalla. Keskusliiton perustaminen on ensimmäinen vaihe prosessissa, joka tähtää viestintäjärjestöjen rakenteiden kehittämiseen. Tavoitteena on parantaa viestintäalan yritysten mahdollisuuksia vaikuttaa suotuisten toimintaedellytysten luomiseen, kehittämiseen ja turvaamiseen uuden teknologian ja kiristyvän kansainvälisen kilpailun viestintämaailmassa.

Keskusliiton perustaminen tähtää myös eri järjestöjen toiminnan jatkuvaan integrointiin ja taloudelliseen ja tehokkaaseen järjestötoimintaan. Järjestöjen mahdollista yhdistymistä joskus tulevaisuudessa ei suljeta pois, mutta Viestinnän Keskusliiton perustamisen jälkeen perustajaliitot jatkavat toimintaansa keskittyen oman alansa erityiskysymyksiin. Sanomalehtien Liitolle keskusliiton perustaminen ja toiminnan aloittaminen antaa entistä paremmat mahdollisuudet keskittää resurssit sanomalehtialan jäsenpalvelujen kehittämiseen.

Tärkeintä edunvalvonta ja vaikuttaminen

Uuden keskusjärjestön tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja vaikuttaminen. Toimintakenttänä on koko julkinen päätöksenteko asioissa, joissa päätetään viestinnän resurssien allokoinnista, viestinnässä noudatetuista normeista sekä viestinnän yleisistä taloudellisista ehdoista, kuten veroista ja muista maksuista.

Mediamarkkinoiden kaksi tärkeintä kehityspiirrettä ovat konvergenssi, eli joukko- ja kohdeviestinnän samankaltaistuminen/lähentyminen, ja mediayritysten konsolidointi eli ketjuuntuminen yhä suurempiin yhtiöihin tai toiminnallisiin alliansseihin.

Konvergenssin vuoksi järjestöjen suurimmat haasteet eivät liity eri medioiden välisiin eroihin, vaan uutta viestintäteknologiaa ja sen toimintaympäristöä koskevaan lainsäädäntöön ja julkiseen päätöksentekoon kokonaisuudessaan. Konsolidoinnin vuoksi taas yhden yhtiön tai allianssin alla toimii erilaisia medioita ja jakelukanavia. Edunvalvonta on tarkoituksenmukaista keskittää yhteen elimeen. Näin yritysten ei tarvitse huolehtia edunvalvonnastaan useissa eri järjestöissä.

Kehitys ja tutkimus

Alan menestykseen vaikuttaa olennaisesti se, miten tehokkaasti ja määrätietoisesti kehitys- ja tutkimustyötä tehdään. Keskusliiton tehtävä onkin koordinoida ja edistää toimialan tutkimustyötä käyttäen hyväksi niitä rahoitusmahdollisuuksia, jotka Graafisen teollisuuden säätiöllä ja Viestintäalan taloudellisella tutkimussäätiöllä on.

Myös osa viestintäalan järjestöjen tarjoamista asiantuntijapalveluista (esimerkiksi lainsäädännön ja kuluttajien tärkeänä pitämät ympäristöasiat sekä tilastointi, tietokannat ja kriisinhallinta) voidaan hoitaa keskusliitossa. Keskusliitto voisi hoitaa myös muita yhteisiä toimintoja, esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien levikintarkastukset. Tämä käy kuitenkin vain siinä tapauksessa, että myös mainostajat ja media- ja mainostoimistot hyväksyvät siirron. Levikintarkastustoiminnan luonteeseen kuuluu, että sen uskottavuus ja tasapuolisuus on kaikkien osapuolten takaama. Levikintarkastuksen ja Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) hoitamisen siirtoa Viestinnän Keskusliittoon selvitetään.

Yhteistyöllä taloudellisuuteen

Ehdotetun keskusliiton tavoite on luoda sekä mediayrityksille että -järjestöille nykyistä tehokkaampi ja taloudellisempi järjestäytymisen muoto. Tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen edellyttää, että edunvalvonnan ja asiantuntijatehtävien lisäksi muutkin mahdolliset yhteiset tehtävät yhdistetään. Tällaisia ovat esimerkiksi hallinnolliset tukitoimet, jotka sisältävät muun muassa yhteisen kirjanpidon ja laskennan. Muita keskusliitossa hoidettavia yhteisiä toimintoja selvitetään vielä tämän vuoden aikana.

Osa järkevämpää taloutta on myös se, että yritysten eri järjestöille maksamat jäsenmaksut pienenevät lähivuosien aikana. Sanomalehtien Liiton jäsenyritykset eivät maksa mitään maksua uudelle keskusliitolle, vaan maksu sisältyy yrityksen Sanomalehtien Liitolle maksamaan jäsenmaksuun. Jäsenyrityksillä on kuitenkin oikeus käyttää paitsi Sanomalehtien Liiton myös uuden keskusliiton asiantuntemusta.

Håkan Gabrielsson
Kirjoittaja on Sanomalehtien Liiton toimitusjohtaja


Lue myös nämä


sanahaku


ArkistoMediatiedotPääsivuArkistoMediatiedotPääsivu