9/2000
Viestinnän Keskusliitto
Lisätehoa edunvalvontaan
Viestintäalan yhteisen keskusliiton - Viestinnän Keskusliiton -
virallinen perustaminen on lähellä.
Lokakuussa Aikakauslehtien Liiton, Graafisen Teollisuuden Liiton,
Sanomalehtien Liiton ja Suomen Kustannusyhdistysten puheenjohtajien
ryhmä ehdotti kaikille mainituille liitoille yhteisen keskusjärjestön
perustamista vielä tänä vuonna. Sanomalehtien Liitto hyväksyi omalta
osaltaan ehdotuksen syyskokouksessaan marraskuussa.
Viestinnän Keskusliitosta tulee perustajaliittojensa yhteisiä asioita
hoitava liittojen liitto. Tämä ei siis merkitse liittojen yhdistämistä,
vaan kukin jatkaa oman toimialansa asioiden hoitamista jäsentensä
haluamalla tavalla. Keskusliiton perustaminen on ensimmäinen vaihe
prosessissa, joka tähtää viestintäjärjestöjen rakenteiden kehittämiseen.
Tavoitteena on parantaa viestintäalan yritysten mahdollisuuksia
vaikuttaa suotuisten toimintaedellytysten luomiseen, kehittämiseen ja
turvaamiseen uuden teknologian ja kiristyvän kansainvälisen kilpailun
viestintämaailmassa.
Keskusliiton perustaminen tähtää myös eri järjestöjen toiminnan
jatkuvaan integrointiin ja taloudelliseen ja tehokkaaseen
järjestötoimintaan. Järjestöjen mahdollista yhdistymistä joskus
tulevaisuudessa ei suljeta pois, mutta Viestinnän Keskusliiton
perustamisen jälkeen perustajaliitot jatkavat toimintaansa keskittyen
oman alansa erityiskysymyksiin. Sanomalehtien Liitolle keskusliiton
perustaminen ja toiminnan aloittaminen antaa entistä paremmat
mahdollisuudet keskittää resurssit sanomalehtialan jäsenpalvelujen
kehittämiseen.
Tärkeintä edunvalvonta ja vaikuttaminen
Uuden keskusjärjestön tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja
vaikuttaminen. Toimintakenttänä on koko julkinen päätöksenteko asioissa,
joissa päätetään viestinnän resurssien allokoinnista, viestinnässä
noudatetuista normeista sekä viestinnän yleisistä taloudellisista
ehdoista, kuten veroista ja muista maksuista.
Mediamarkkinoiden kaksi tärkeintä kehityspiirrettä ovat konvergenssi,
eli joukko- ja kohdeviestinnän samankaltaistuminen/lähentyminen, ja
mediayritysten konsolidointi eli ketjuuntuminen yhä suurempiin yhtiöihin
tai toiminnallisiin alliansseihin.
Konvergenssin vuoksi järjestöjen suurimmat haasteet eivät liity eri
medioiden välisiin eroihin, vaan uutta viestintäteknologiaa ja sen
toimintaympäristöä koskevaan lainsäädäntöön ja julkiseen päätöksentekoon
kokonaisuudessaan. Konsolidoinnin vuoksi taas yhden yhtiön tai
allianssin alla toimii erilaisia medioita ja jakelukanavia. Edunvalvonta
on tarkoituksenmukaista keskittää yhteen elimeen. Näin yritysten ei
tarvitse huolehtia edunvalvonnastaan useissa eri järjestöissä.
Kehitys ja tutkimus
Alan menestykseen vaikuttaa olennaisesti se, miten tehokkaasti ja
määrätietoisesti kehitys- ja tutkimustyötä tehdään. Keskusliiton tehtävä
onkin koordinoida ja edistää toimialan tutkimustyötä käyttäen hyväksi
niitä rahoitusmahdollisuuksia, jotka Graafisen teollisuuden säätiöllä ja
Viestintäalan taloudellisella tutkimussäätiöllä on.
Myös osa viestintäalan järjestöjen tarjoamista
asiantuntijapalveluista (esimerkiksi lainsäädännön ja kuluttajien
tärkeänä pitämät ympäristöasiat sekä tilastointi, tietokannat ja
kriisinhallinta) voidaan hoitaa keskusliitossa. Keskusliitto voisi
hoitaa myös muita yhteisiä toimintoja, esimerkiksi sanoma- ja
aikakauslehtien levikintarkastukset. Tämä käy kuitenkin vain siinä
tapauksessa, että myös mainostajat ja media- ja mainostoimistot
hyväksyvät siirron. Levikintarkastustoiminnan luonteeseen kuuluu, että
sen uskottavuus ja tasapuolisuus on kaikkien osapuolten takaama.
Levikintarkastuksen ja Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) hoitamisen
siirtoa Viestinnän Keskusliittoon selvitetään.
Yhteistyöllä taloudellisuuteen
Ehdotetun keskusliiton tavoite on luoda sekä mediayrityksille että
-järjestöille nykyistä tehokkaampi ja taloudellisempi järjestäytymisen
muoto. Tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen edellyttää, että
edunvalvonnan ja asiantuntijatehtävien lisäksi muutkin mahdolliset
yhteiset tehtävät yhdistetään. Tällaisia ovat esimerkiksi hallinnolliset
tukitoimet, jotka sisältävät muun muassa yhteisen kirjanpidon ja
laskennan. Muita keskusliitossa hoidettavia yhteisiä toimintoja
selvitetään vielä tämän vuoden aikana.
Osa järkevämpää taloutta on myös se, että yritysten eri järjestöille
maksamat jäsenmaksut pienenevät lähivuosien aikana. Sanomalehtien Liiton
jäsenyritykset eivät maksa mitään maksua uudelle keskusliitolle, vaan
maksu sisältyy yrityksen Sanomalehtien Liitolle maksamaan jäsenmaksuun.
Jäsenyrityksillä on kuitenkin oikeus käyttää paitsi Sanomalehtien Liiton
myös uuden keskusliiton asiantuntemusta.
Håkan Gabrielsson
Kirjoittaja on
Sanomalehtien Liiton toimitusjohtaja
Lue myös nämä