4/2000
Pääkirjoitus
Internetin ilmoitustuotot sadasosa sanomalehtimarkoista
Kun seuraa viestintää koskevaa uutisointia sähköisestä mediasta,
sanoma- ja aikakauslehdistä tuntuu usein siltä, että enää ei ole
olemassa muita kuin "uusmedioita". Kuitenkin tätä mielikuvaa välittävät
juuri perinteiset mediat. Viestimet ja niiden toimittajat ovat
innostuneet Internet-yrityksistä ja saaneet suuren yleisönkin
kiinnostumaan niistä. Teollisuusmaissa on eletty suurta uusmediaeuforian
aikaa. Internetiin liittyvän yritystoiminnan omistajat ovat keränneet
miljoonia vietyään yhtiönsä pörssiin.
Suomessakin ostajat ovat jonottaneet tuntikausia voidakseen
merkitä edes muutamia kymmeniä toistaiseksi pelkkää tappiota tuottavien
yritysten osakkeita. Nyt näyttää siltä, että suurin into on ainakin
toistaiseksi hiipunut. Uusmediayhtiöiden osakekurssit ovat tulleet
roimasti alas.
Vaikka Internetin käyttäjämäärät ovat kaikkialla edelleen kovassa
kasvussa, ei sen lisääntynyt käyttö ole pystynyt heiluttamaan
perinteisten viestimien asemaa. Sanomalehtien levikki- ja lukijamäärät
ovat parin viime vuoden aikana pysyneet lähes ennallaan. Maailmalla
tehtyjen tutkimusten mukaan Internetin käyttö on jossain määrin
vähentänyt television katsomista.
Sanomalehti- ja aikakauslehti-ilmoittelu on ollut viime vuosina
vakaassa kasvussa. Verkkomainonta on kasvanut muita viestimiä paljon
nopeammin, mutta vuonna 1999 koko Internet-mainontaan Suomessa käytetty
markkamäärä oli noin 0,8 prosenttia sanomalehtimainontaan sijoitetuista
markoista.
Hyvä esimerkki uskosta painettuun viestintään ovat toukokuussa
Saksassa avattavat maailman suurimmat painoalan messut. Tähän Drupa 2000
-näyttelyyn odotetaan yli puolta miljoonaa kävijää. Kaikkien aikojen
suurimmassa Drupassa on 1 800 näytteilleasettajaa 40 maasta. Hiipuvalle
alalle tuskin kannattaisi tällaisia messuja järjestää.
Verkkomedia on varmasti tulevaisuutta ja sanomalehtiyritysten
kannattaa lähteä mukaan sitä kehittämään, kuten jossain määrin on
tapahtunutkin. Silti kannattaa pitää mielessä, että painetun sanan voima
säilyy vielä pitkään. Tästä painoviestimienkin kannattaisi nykyistä
useammin muistuttaa lukijoitaan ja kertoa myös itsestään ja omista
saavutuksistaan.
Kun seuraa viestintää koskevaa uutisointia sähköisestä mediasta,
sanoma- ja aikakauslehdistä tuntuu usein siltä, että enää ei ole
olemassa muita kuin "uusmedioita". Kuitenkin tätä mielikuvaa välittävät
juuri perinteiset mediat. Viestimet ja niiden toimittajat ovat
innostuneet Internet-yrityksistä ja saaneet suuren yleisönkin
kiinnostumaan niistä. Teollisuusmaissa on eletty suurta uusmediaeuforian
aikaa. Internetiin liittyvän yritystoiminnan omistajat ovat keränneet
miljoonia vietyään yhtiönsä pörssiin.
Suomessakin ostajat ovat jonottaneet tuntikausia voidakseen
merkitä edes muutamia kymmeniä toistaiseksi pelkkää tappiota tuottavien
yritysten osakkeita. Nyt näyttää siltä, että suurin into on ainakin
toistaiseksi hiipunut. Uusmediayhtiöiden osakekurssit ovat tulleet
roimasti alas.
Vaikka Internetin käyttäjämäärät ovat kaikkialla edelleen kovassa
kasvussa, ei sen lisääntynyt käyttö ole pystynyt heiluttamaan
perinteisten viestimien asemaa. Sanomalehtien levikki- ja lukijamäärät
ovat parin viime vuoden aikana pysyneet lähes ennallaan. Maailmalla
tehtyjen tutkimusten mukaan Internetin käyttö on jossain määrin
vähentänyt television katsomista.
Sanomalehti- ja aikakauslehti-ilmoittelu on ollut viime vuosina
vakaassa kasvussa. Verkkomainonta on kasvanut muita viestimiä paljon
nopeammin, mutta vuonna 1999 koko Internet-mainontaan Suomessa käytetty
markkamäärä oli noin 0,8 prosenttia sanomalehtimainontaan sijoitetuista
markoista.
Hyvä esimerkki uskosta painettuun viestintään ovat toukokuussa
Saksassa avattavat maailman suurimmat painoalan messut. Tähän Drupa 2000
-näyttelyyn odotetaan yli puolta miljoonaa kävijää. Kaikkien aikojen
suurimmassa Drupassa on 1 800 näytteilleasettajaa 40 maasta. Hiipuvalle
alalle tuskin kannattaisi tällaisia messuja järjestää.
Verkkomedia on varmasti tulevaisuutta ja sanomalehtiyritysten
kannattaa lähteä mukaan sitä kehittämään, kuten jossain määrin on
tapahtunutkin. Silti kannattaa pitää mielessä, että painetun sanan voima
säilyy vielä pitkään. Tästä painoviestimienkin kannattaisi nykyistä
useammin muistuttaa lukijoitaan ja kertoa myös itsestään ja omista
saavutuksistaan.
Lue myös nämä
Pääkirjoitus
Internetin
ilmoitustuotot sadasosa sanomalehtimarkoista
Ledaren
Internets
annonsintäkter en hundradedel av dagspressens
Henrik
on Husiksen uusi valmentaja
Nuoruus
rakennettava lehden sisään