8/2000
Kansainvälinen lukutaitotutkimus suomessa
Sanomalehti vahvistaa lukutaitoa
Tutkimusprofessori Pirjo Linnakylän mielestä olisi ihanteellista,
jos kaikille pystyttäisiin takaamaan yksi sanomalehti päivässä. Näin
lukutaito pysyisi dynaamisena ja syrjäytyminen yhteisistä asioista
estyisi. Linnakylän johtama aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus
vahvistaa suomalaisten lukutaidon olevan korkeatasoinen.
Kansainvälinen lukutaitotutkimus mittasi lukutaitoa kolmella eri
osa-alueella: asiatekstien, dokumenttien ja kvantitatiivisen tiedon
lukutaidossa.
Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä
täyttää tietoyhteiskunnan jatkuvan oppimisen lukutaitovaatimukset. Yhden
viidesosan lukutaito on huipputasoa, joka on tyypillistä
tietoyhteiskunnan asiantuntijatehtävissä.
- Tietoyhteiskunnassa vaaditaan kriittistä, valikoivaa lukutaitoa.
Valtaosa suomalaisista aikuisista selviää hyvin nyky-yhteiskunnan
lukuvaatimuksista. Silti yksi kolmasosa aikuisista tarvitsee nykyistä
paremman lukutaidon etenkin omaehtoisen opiskelun onnistumiseksi ja
puolella miljoonalla suomalaisella on lukutaidossaan ainakin yhdellä
osa-alueella vakavia puutteita, jotka kasvattavat syrjäytymisriskiä,
Jyväskylän yliopiston alaisessa Koulutuksen tutkimuslaitoksessa
työskentelevä Linnakylä toteaa.
Sanomalehti monipuolistaa
Kansainvälisessä vertailussa Pohjoismaat sijoittuivat selvästi
keskiarvoa korkeammalle kaikilla lukutaidon osa-alueilla. Suomalaisten
heikoksi kohdaksi tutkimuksessa osoittautui kvantitatiivinen eli
matematiikkaa soveltava lukutaito, joka oli selvästi muiden
Pohjoismaiden tasoa heikompi.
Tutkimus vahvistaa suomalaiset muiden pohjoismaalaisten tapaan myös
maailman ahkerimmiksi sanomalehden lukijoiksi. 89 prosenttia
suomalaisista seuraa sanomalehtiä päivittäin. Enemmän lehtiä luetaan
vain Norjassa ja Ruotsissa.
- Koska lähes kaikki suomalaiset aikuiset lukevat lehteä päivittäin,
sanomalehden lukemisella ei voida selittää lukutaidon tasoeroja.
Sanomalehti on kuitenkin erittäin tärkeä epämuodollisena lukemisen
kouluttajana, Linnakylä sanoo.
Koulutus ratkaisevin selittäjä
- Suomalaisen sanomalehden vahvuus lukutaidon kannalta on sen
sisällöllinen monipuolisuus. Sanomalehdessä on sekä asiatekstiä,
dokumentteja että kvantitatiivista tietoa edustavaa sisältöä ja lisäksi
vielä aiheiltaan, tekstityypiltään ja vaikeusasteeltaan vaihtelevia
tekstejä. Lisäksi sanomalehti "päivittää" lukemista: kertoo uudissanat
ja uudet tavat käyttää kieltä.
Ratkaisevimmaksi taustaselittäjäksi aikuisten lukutaidossa
osoittautui sekä kansallisesti että kansainvälisesti koulutus.
Koulutustason ohella ikä oli voimakkaasti yhteydessä lukutaidon
tasoeroihin: mitä nuorempi ikäluokka, sitä parempi oli lukutaito.
Sukupuolten väliset erot osoittautuivat Suomessa melko vähäisiksi.
Työssä käyminen sinällään ei ollut merkitsevää lukutaidon tason
kannalta, sen sijaan mitä monipuolisempia tekstejä työssään joutui
lukemaan, sen parempi oli lukutaito. Uutisten ja sarjakuvien seuraaminen
sanomalehdestä kasvattivat todennäköisyyttä kuulua huippulukijoiden
joukkoon.
Paikallisuutiset luetuimpia
Tutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista aikuisista seuraa
ajankohtaisia uutisia sanomalehdestä paljon ja 36 prosenttia jonkin
verran. Sanomalehtiuutisten kanssa yhtä suuren suosion saavuttavat
ainoastaan televisiouutiset, televisiosta uutisia seuraa paljon 69
prosenttia ja jonkin verran 24 prosenttia aikuisväestöstä.
Sanomalehteä lukevista aikuisista peräti 96 prosenttia lukee
paikallisuutisia ja 94 prosenttia kotimaan ja ulkomaan uutisia. Uutisten
lukeminen on lähes yhtä yleistä ikään, sukupuoleen ja koulutukseen
katsomatta, ainoastaan kaikkein nuorimmassa ikäryhmässä uutisia luetaan
sanomalehdestä hieman vähemmän. Nuorin ikäryhmä, eli 16-25-vuotiaat, on
myös ainoa, jossa sanomalehden päivittäinen lukeminen putoaa alle 80
prosentin.
- Sanomalehtien tulisi suunnata uutissivuja nuorille ja toimittajien
olisi syytä entistä enemmän tutustua nuorten aikuisten kiinnostuksen
kohteisiin, jotta nuoret omaksuisivat sanomalehden, ja erityisesti
lukutaitoa vahvistavan uutisten lukemisen, päivittäiseksi tavaksi,
Linnakylä sanoo.
Linnakylä toteaa myös kevyemmän aineiston puoltavan paikkaansa
sanomalehdessä lukutaidon kannattajana. Uutissivujen jälkeen suosituin
sanomalehden osasto on yleisönosasto, jota lukee naislukijoista 90
prosenttia ja mieslukijoista 83 prosenttia. 86 prosenttia kaikista
sanomalehteä lukevista aikuisista lukee televisio-ohjelmatietoja.
Seuraavaksi eniten lehdestä seurataan ilmoituksia ja mainoksia.
Naisten suosiossa ovat erityisesti kotiin, muotiin ja terveyteen
liittyvät teemasivut. Miehet sen sijaan lukevat naisia enemmän
urheilusivuja. 67 prosenttia sanomalehteä lukevista aikuisista seuraa
pääkirjoitussivuja, joskin nuorimmassa ikäryhmässä pääkirjoituksia lukee
vain 43 prosenttia. Nuorimman ikäluokan keskuudessa seurataan muita
ikäryhmiä enemmän vain elokuva- ja konsertti-ilmoituksia.
- Paikallislehden lukemisella, olivatpa kyseessä vain ilmoitukset
kaupungin tapahtumista, on tärkeä rooli myös sosiaalisen kanssakäymisen
ja yhteenkuuluvuuden kannalta, Linnakylä muistuttaa. Lehti voi edistää
lukijansa kriittistä lukutaitoa laittamalla tekstejä keskustelemaan:
tuomalla esiin samasta aiheesta erilaisia tekstejä.
Tietokone innostaa lukemaan
Tutkimus osoittaa, että aktiiviset ja monipuoliset tietokoneen
käyttäjät ovat paitsi parhaita, myös innokkaimpia lukijoita.
Sanomalehtien lukemisessa erot ryhmien välillä olivat pienet, sillä
lähes kaikki suomalaiset aikuiset lukevat päivittäin lehtiä. Huomattava
on silti se, että vähiten lehtiä lukivat juuri ne, jotka eivät
käyttäneet tietokonetta lainkaan.
- Vaikuttaa siltä, että tietokoneen käyttö vahvistaa lukutaitoa ja
visuaalinen rikkaus edistää innokkuutta lukea, niin verkkopuolella kuin
painetussa tekstissäkin. Mikäli tietokone kehitetään ymmärtämään
puhetta, sillä olisi vaikutusta lukutaitoon, Linnakylä uskoo.
Verkkolehtien lukeminen osoittautui vähäiseksi: siinä missä painettua
lehteä luki päivittäin 89 prosenttia ja viikoittain lisäksi 10
prosenttia, verkkolehteä lukee päivittäin 4 prosenttia ja lisäksi
muutaman kerran viikossa tai kuukaudessa 18 prosenttia suomalaisista
aikuisista.
Tuija Pallaste
Lue myös nämä