8/2000

Kansainvälinen lukutaitotutkimus suomessa

Sanomalehti vahvistaa lukutaitoa

Tutkimusprofessori Pirjo Linnakylän mielestä olisi ihanteellista, jos kaikille pystyttäisiin takaamaan yksi sanomalehti päivässä. Näin lukutaito pysyisi dynaamisena ja syrjäytyminen yhteisistä asioista estyisi. Linnakylän johtama aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus vahvistaa suomalaisten lukutaidon olevan korkeatasoinen.

Kansainvälinen lukutaitotutkimus mittasi lukutaitoa kolmella eri osa-alueella: asiatekstien, dokumenttien ja kvantitatiivisen tiedon lukutaidossa.

Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä täyttää tietoyhteiskunnan jatkuvan oppimisen lukutaitovaatimukset. Yhden viidesosan lukutaito on huipputasoa, joka on tyypillistä tietoyhteiskunnan asiantuntijatehtävissä.

- Tietoyhteiskunnassa vaaditaan kriittistä, valikoivaa lukutaitoa. Valtaosa suomalaisista aikuisista selviää hyvin nyky-yhteiskunnan lukuvaatimuksista. Silti yksi kolmasosa aikuisista tarvitsee nykyistä paremman lukutaidon etenkin omaehtoisen opiskelun onnistumiseksi ja puolella miljoonalla suomalaisella on lukutaidossaan ainakin yhdellä osa-alueella vakavia puutteita, jotka kasvattavat syrjäytymisriskiä, Jyväskylän yliopiston alaisessa Koulutuksen tutkimuslaitoksessa työskentelevä Linnakylä toteaa.

Sanomalehti monipuolistaa

Kansainvälisessä vertailussa Pohjoismaat sijoittuivat selvästi keskiarvoa korkeammalle kaikilla lukutaidon osa-alueilla. Suomalaisten heikoksi kohdaksi tutkimuksessa osoittautui kvantitatiivinen eli matematiikkaa soveltava lukutaito, joka oli selvästi muiden Pohjoismaiden tasoa heikompi.

Tutkimus vahvistaa suomalaiset muiden pohjoismaalaisten tapaan myös maailman ahkerimmiksi sanomalehden lukijoiksi. 89 prosenttia suomalaisista seuraa sanomalehtiä päivittäin. Enemmän lehtiä luetaan vain Norjassa ja Ruotsissa.

- Koska lähes kaikki suomalaiset aikuiset lukevat lehteä päivittäin, sanomalehden lukemisella ei voida selittää lukutaidon tasoeroja. Sanomalehti on kuitenkin erittäin tärkeä epämuodollisena lukemisen kouluttajana, Linnakylä sanoo.

Koulutus ratkaisevin selittäjä

- Suomalaisen sanomalehden vahvuus lukutaidon kannalta on sen sisällöllinen monipuolisuus. Sanomalehdessä on sekä asiatekstiä, dokumentteja että kvantitatiivista tietoa edustavaa sisältöä ja lisäksi vielä aiheiltaan, tekstityypiltään ja vaikeusasteeltaan vaihtelevia tekstejä. Lisäksi sanomalehti "päivittää" lukemista: kertoo uudissanat ja uudet tavat käyttää kieltä.

Ratkaisevimmaksi taustaselittäjäksi aikuisten lukutaidossa osoittautui sekä kansallisesti että kansainvälisesti koulutus. Koulutustason ohella ikä oli voimakkaasti yhteydessä lukutaidon tasoeroihin: mitä nuorempi ikäluokka, sitä parempi oli lukutaito.

Sukupuolten väliset erot osoittautuivat Suomessa melko vähäisiksi. Työssä käyminen sinällään ei ollut merkitsevää lukutaidon tason kannalta, sen sijaan mitä monipuolisempia tekstejä työssään joutui lukemaan, sen parempi oli lukutaito. Uutisten ja sarjakuvien seuraaminen sanomalehdestä kasvattivat todennäköisyyttä kuulua huippulukijoiden joukkoon.

Paikallisuutiset luetuimpia

Tutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista aikuisista seuraa ajankohtaisia uutisia sanomalehdestä paljon ja 36 prosenttia jonkin verran. Sanomalehtiuutisten kanssa yhtä suuren suosion saavuttavat ainoastaan televisiouutiset, televisiosta uutisia seuraa paljon 69 prosenttia ja jonkin verran 24 prosenttia aikuisväestöstä.

Sanomalehteä lukevista aikuisista peräti 96 prosenttia lukee paikallisuutisia ja 94 prosenttia kotimaan ja ulkomaan uutisia. Uutisten lukeminen on lähes yhtä yleistä ikään, sukupuoleen ja koulutukseen katsomatta, ainoastaan kaikkein nuorimmassa ikäryhmässä uutisia luetaan sanomalehdestä hieman vähemmän. Nuorin ikäryhmä, eli 16-25-vuotiaat, on myös ainoa, jossa sanomalehden päivittäinen lukeminen putoaa alle 80 prosentin.

- Sanomalehtien tulisi suunnata uutissivuja nuorille ja toimittajien olisi syytä entistä enemmän tutustua nuorten aikuisten kiinnostuksen kohteisiin, jotta nuoret omaksuisivat sanomalehden, ja erityisesti lukutaitoa vahvistavan uutisten lukemisen, päivittäiseksi tavaksi, Linnakylä sanoo.

Linnakylä toteaa myös kevyemmän aineiston puoltavan paikkaansa sanomalehdessä lukutaidon kannattajana. Uutissivujen jälkeen suosituin sanomalehden osasto on yleisönosasto, jota lukee naislukijoista 90 prosenttia ja mieslukijoista 83 prosenttia. 86 prosenttia kaikista sanomalehteä lukevista aikuisista lukee televisio-ohjelmatietoja. Seuraavaksi eniten lehdestä seurataan ilmoituksia ja mainoksia.

Naisten suosiossa ovat erityisesti kotiin, muotiin ja terveyteen liittyvät teemasivut. Miehet sen sijaan lukevat naisia enemmän urheilusivuja. 67 prosenttia sanomalehteä lukevista aikuisista seuraa pääkirjoitussivuja, joskin nuorimmassa ikäryhmässä pääkirjoituksia lukee vain 43 prosenttia. Nuorimman ikäluokan keskuudessa seurataan muita ikäryhmiä enemmän vain elokuva- ja konsertti-ilmoituksia.

- Paikallislehden lukemisella, olivatpa kyseessä vain ilmoitukset kaupungin tapahtumista, on tärkeä rooli myös sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteenkuuluvuuden kannalta, Linnakylä muistuttaa. Lehti voi edistää lukijansa kriittistä lukutaitoa laittamalla tekstejä keskustelemaan: tuomalla esiin samasta aiheesta erilaisia tekstejä.

Tietokone innostaa lukemaan

Tutkimus osoittaa, että aktiiviset ja monipuoliset tietokoneen käyttäjät ovat paitsi parhaita, myös innokkaimpia lukijoita. Sanomalehtien lukemisessa erot ryhmien välillä olivat pienet, sillä lähes kaikki suomalaiset aikuiset lukevat päivittäin lehtiä. Huomattava on silti se, että vähiten lehtiä lukivat juuri ne, jotka eivät käyttäneet tietokonetta lainkaan.

- Vaikuttaa siltä, että tietokoneen käyttö vahvistaa lukutaitoa ja visuaalinen rikkaus edistää innokkuutta lukea, niin verkkopuolella kuin painetussa tekstissäkin. Mikäli tietokone kehitetään ymmärtämään puhetta, sillä olisi vaikutusta lukutaitoon, Linnakylä uskoo.

Verkkolehtien lukeminen osoittautui vähäiseksi: siinä missä painettua lehteä luki päivittäin 89 prosenttia ja viikoittain lisäksi 10 prosenttia, verkkolehteä lukee päivittäin 4 prosenttia ja lisäksi muutaman kerran viikossa tai kuukaudessa 18 prosenttia suomalaisista aikuisista.

Tuija Pallaste


Lue myös nämä


sanahaku


ArkistoMediatiedotPääsivuArkistoMediatiedotPääsivu